Syksyn 2009 hylkyleirin aikaan Pohjois-Pohjanmaan museon ja Museoviraston kanssa yhteistyössä Sophia (Sofia) Marialta nostetut kolikot on nyt konservoitu museon kokoelmiin. Oheisessa kuvassa vasemmalla kolikot siinä kunnossa kun ne olivat löydettäessä ja oikealla konservoinnin jälkeen.
Kolikoiden nostosta oli juttua useampaan kertaan Kalevassa (juttu1, juttu2, juttu3) ja iltapäivälehdissäkin (iltalehden juttu). Nostosta on video www.sukellusvideo.com sivustolla.
Pohjois-Pohjanmaan museon tutkija Jarmo Koponen kertoi seuraavaa:
”Tervehdys Pohjois-Pohjanmaan museolta. Vastaan tässä myös muiden tutkijoidemme puolesta tiedusteluusi Vesimiesten viime kesän sukelluksen tuloksista. Konservaattorimme Marja Halttunen ja Oulun yliopiston arkeologian laboratorion konservaattori Jari Heinonen työstivät löytämänne kolikkopinon säilyvämpään muotoon. Kolikoiden irrottaminen toisistaan ei ollut mielekästä niiden säilymisen ja kunnon kannalta. Kuten ohessa olevista kuvista näkyy Perämeren merivesi on syövyttänyt melkoisesti rahoja. Kolikot ovat syöpyneet suurimmalta osaltaan leimapinnan alapuolisiin metallikerroksiin. Niiden voidaan kuitenkin todeta olevan Venäjän kuparikopeekoita. Ne ovat 1830-luvun ja 1840-luvun rahoja. Kyseessä lienee yhden, kahden ja viiden kopeekan rahat. Kolikot on puhdistettu stabiloitu ja suojalakattu.
Ruplat olivat laivan upotessa vuonna 1859 tarpeellista käyttövaluuttaa tuon ajan Suomessa jossa Venäjän rupla oli käytössä aina 1860-luvun alun rahauudistukseen asti. 1860-luvulla saimme oman rahan (Mk). Aiemmin sukeltamistanne esineistä mainittakoon Sofia Marian huoneessa esillä oleva Kristian seitsemännen killinki vuodelta 1771. Kuvassa oleva raha ei ole museon yksilö vaan ulkomaisessa nettihuutokaupassa myynnissä ollut samanlainen mutta paremmassa kunnossa ollut yksilö. Museoesineillä ei ole enää arvoa mutta kuriositeettina kerrottakoon että tämän myyntikappaleen hintapyyntö näyttää olleen 125 dollaria. Sofia Maria lienee kulkenut purjehduksillaan useita kertoja Tanskan salmista ja tarvinnut myös Tanskan valuuttaa käyttörahoiksi.”
Suomen kansallismuseon Rahakammion numismaatikko Tuukka Talvion kommentit rahoista kuvien perusteella:
”Alimpana on vuoden 1830 tyyppinen venäläinen kupariraha, jonka vuosiluku 1831 on näkyvissä. Sen päällä on kaksi vuoden 1840 tyypin kuparirahaa, jotka tunnistaa reunaa kiertävästä melko kookkaasta helmikehästä (keskimmäinen raha) ja tekstirivien tyylistä (päällimmäinen raha). Rahojen keskinäisen koon perusteella alimmaisena on ilmeisesti 10 kopeekkaa (läpimitta n. 42 mm) ja sen päällä on 2 ja 1 kopeekkaa.
Löytö ei ole vailla mielenkiintoa, sillä vuoden 1840 systeemin mukaan 3 uutta kopeekkaa vastasi 10½ kop. 1830-luvun rahaa, joten kaksi päällimmäistä rahaa (2+1 kop.) vastasivat arvoltaan alinta rahaa, vaikka ne painavat yhteensä vain runsaat 30 g, kun taas alimpana oleva raha painaa 45 g. Miten systeemi käytännössä toimi, sen tietää ehkä joku tutkija Venäjällä, mutta meillä asiaa ei kukaan näytä ajatelleen sen jälkeen, kun kopeekat ja ruplat jäivät täällä historiaan.”
– Tommi