Kategoria: Uutiset

Uppopallojoukkueen turnausraportti Nivalasta

Uppopallojoukkueen turnausraportti Nivalasta

Päiväys ma 5. lokakuuta 2009 12:20:00

Uppopallokausi polkaistiin oululaisittain käyntiin Suomen Nivalassa järjestetyssä Pohjanmaa cupin turnauksessa. Urheilujuhlan tuntua lannisti hieman Vaasan Pyöriäisten poissaolo, mutta turnaus saatiin tästä huolimatta vietyä kunnialla loppuun.

Oulusta Nivalaan matkasi hieman vajaa joukkue, sillä joukkueen core-pelaajiin lukeutuvat Markus Sininen, Juho, Henri ja Janni olivat estyneet seuran edustamisesta. Näistä takaiskuista huolimatta autoihin sulloutui yhdeksän raavasta peluria. Joukkue saapui klassiseen tapaan altaalle kolme minuuttia ennen ensimmäisen pelin alkua. Kyseisellä taktiikalla tavoitellaan rasittumisen minimointia -alkulämmittelyhän on lopusta pois.

1. Ottelu: Oulu-Kokkola 0-1

Kokkola oli saanut jalkeille pari miestä (naista??) suuremman joukkueen. Perinteisesti Kokkola tunnetaan taitouppopalloa pelaavana joukkueena jossa yhdistyvät nuoruus, vanhuus, taito, paino, alipaino, kokemus, nuoruuden into, rappio ja hienot räpylät. Viime kaudella emme pystyneet vastaamaan kyseisen vastustajan otteisiin, ja parhaimmillaan ylsimme ainoastaan tasapeliin.

Ensimmäinen erä lähti käyntiin Vesimiesten huolellisesta valmistautumisesta huolimatta Kokkolan Merisaukkojen pyörityksellä. Vesimiesten otteita leimasivat surkeat (jopa todella surkeat) syötöt, laiska vapaiden paikkojen hakeminen ja yhtenevä uimahousujen väri. Käytännössä koko erä pelattiin Vesimiesten kenttäpuoliskolla, ja vastustaja sai rauhassa keskittyä hyökkäämiseen. Jotain hyvääkin ensimmäisestä erästä löytyi: Oulun Vesimiehet puolustivat uskomattoman hyvin omaa koriaan. Tämä kyseinen ihmeellisyys oli joukkueen tuki ja kulmakivi koko turnauksen läpi. Ensimmäisessä erässä tehtiin ainoastaan yksi maali (Vesimiesten koriin), ja kiitos tiiviin puolustuspelaamisen tämä jäi ottelun ainoaksi maaliksi.

Erätauolla käytiin läpi joukkueen täydellistä epäonnistumista hyökkäyspelin saralla ja samaan hengenvetoon suitsutettiin puolustuksen timanttisuutta. Erätauolla joukkueemme teki taktisen muutoksen ja siirsi Petrin ajokoiraosastolle hyökkääjäksi ja Juha L tuli puolustajan paikalle rakentamaan hyökkäyspeliä.

Toinen erä oli Vesimiesten näkökulmasta aivan päinvastainen ensimmäiseen erään verrattuna. Pallo saatiin vastustajan kenttäpuoliskolle, syötöt löysivät oikean osoitteen ja vastustajan maalille saatiin painetta. Ainoa mikä jäi uupumaan erästä oli maali. Allekirjoittaneella oli erän paras maalintekotilanne , mutta laiskan maalintekoharjoittelun vuoksi puolet lyhyempi ja kevyempi Kokkolan maalivahti vei voiton säälittävän puolinelsson-yrityksen jälkeen. Treeneihin mars.

Yleisellä tasolla ensimmäinen ottelu oli onnistunut ja ilmapiiri tappiosta huolimatta oli hyvä. Varsinkin puolustuspelin onnistuminen toi luottoa tuleviin peleihin.

2. Ottelu: Nivala – Oulu 0-8

Toiseen otteluun jokuueemme lähti nälkäisenä tappiollisen pelin jälkeen. Etukäteen tiesimme vastustajan pienempikokoiseksi ja karvattomammaksi mutta silti lähdimme otteluun varovaisesti puolustuksen kautta.

Ensimmäinen erä näytti suunnan ottelun kululle: tiukka myötäkarvaus ja aggressiivinen hyökkäyspään pelaaminen tuotti vankan johtoaseman. Ja mikä parhainta, useampi pelaaja pääsi avaamaan maalitilinsä. Olkoon huomion arvoista, että Juha L teki hienon rankkarimaalin sekä Juha H avasi All-time maalitilinsä.

Toisessa erässä päätimme keskittyä pelin pyörittämiseen vastustajan päädyssä. Tällä tavalla haimme jo tuntumaa seuraavaan, huomattavasti tiukempaan peliin Pietarsaarta vastaan. Erä meni suunitelmien mukaan ja kaikki saivat onnistuneita syöttöjä ja pallon suojauksia aikaiseksi. Loppusummerin soidessa taululla olivat lukemat 0-8 ja kaikki aloittivat valmistautumisen päivän viimeiseen otteluun.

3. Ottelu: Oulu – Pietarsaari 1-0

Päivän viimeisen ottelun ennakkoasetelma oli kutkuttava, sillä keskinäiset ottelut näiden joukkueiden välillä olivat olleet tulisia ja joskus jopa tasaisia. Pietarsaari on Kokkolan tyylinen joukkue, paitsi että heillä on tuplasti ikää ja painoa. Ikä -ja ruumiinrakenteellisesti siis kaltaisemme joukkue. Edellisistä kohtaamisista Pietarsaari oli poistunut altaasta voittajana -poikkeuksetta. Joukkueellamme oli todella hyvä lataus päällä, ja usko puolustuspeliin ja omaan pelitaktiikkaamme oli korkealla. Petrin sanoin: ”Kaikki tekee vaan parhaansa.” Siinä oli ottelun motto, yhtään ei tarvitsisi säästellä.

Summerin soidessa peli alkoi varsin kiihkeänä ja peli pyöri molemmissa päissä. Omaa hyökkäyspeliämme leimasi pallon rauhallinen pyöritys vastustajan hyökkäyspäässä sekä aggressiivinen myötäkarvaus. Vastustaja tuli maalillemme hanakammin, mutta tiivis puolustus sai pidettyä maalimme puhtaana.

Toiseen erään päätimme lisätä aggressiivisempia ajoja maalille, muutoin taktiikka pysyi samana. Käytännössä taktiikka tuotti tulosta, sillä saimme useampia vaarallisia tilanteita vastustajan maalille ensimmäiseen erään verrattuna. Vääntö jatkui kuitenkin hyvin tasaisena toisen erän loppuminuuteille asti. Viimeisilllä minuuteilla saimme kovan paineen vastustajan korille, jossa useampi aalto toisensa perään yritti murtaa pietarsaarelaisten puolustuksen. Lopulta pallo leivottiin joukkueen toipilaalle, Markus Vihelälle, joka kiitti joukkuetovereidensa työstä ja upotti pallon tyhjään koriin mylläkän jälkeen. Tätä seurasi villit tuuletukset ja tunteen purkaukset, jotka koituivat melkein Vesimiesten kohtaloksi, sillä Pietarsaaren lähtiessä viimeiseen hyökkäykseen, altaassa oli kolme oululaista (pelit voitaisiin opetella pelaamaan loppuun saakka). Viimeiset hetket ottelusta olivat kiivasta mylläkkää Oulun korilla, joka onneksemme päättyi pallon riistoon, tilanteen purkautumiseen ja lopulta loppusummeriin.

Ottelu toi altaallisen lisää itseluottamusta koko joukkueelle, ja oli upeaa nähdä, että pystymme pelaamaan tasaväkisesti näin taitavan joukkueen kanssa.

Loppukaneetti

Turnauksen loputtua joukkue suuntasi Ylivieskan ABClle voittokahville, jossa toisia taputeltiin selkään oikein urakalla. Turnauksen lopputulos ja joukkueemme korkeatasoinen peli tulivat rehellisesti sanottuna yllätyksenä, mutta samalla piristysruiskeena. Ensimmäistä kertaa voi rehellisesti sanoa joukkueen pelanneen oikeaa uppopalloa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin seuraavaan turnaukseen.

-Mikko T.

Seuran syyskokous Vesimessillä 7.10.2009 klo 18:00

Seuran syyskokous Vesimessillä 7.10.2009 klo 18:00

Päiväys ke 23. syyskuuta 2009 14:26:00

Seuran syyskokoukseen Vesimessille 7.10.2009 klo 18:00

Sääntöjen mukaan kerhon syyskokouksessa:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

2) Valitaan kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja ääntenlaskijat.

3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4) Todetaan äänioikeutettujen jäsenten läsnäolo.

5) Hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten.

6) Hyväksytään talousarvio seuraavaa vuotta varten.

7) Päätetään seuraavan vuoden liittymis- ja jäsenmaksuista,
jotka voivat olla erisuuruiset eri jäsenryhmille ja
niiden maksamisajankohdasta.

8) Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, joka nimetään
myös kerhon puheenjohtajaksi.

9) Valitaan johtokunnan muut varsinaiset jäsenet erovuoroisten
tilalle sekä varajäsenet.

10) Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän
henkilökohtaisten varamiestensä vaali.

11) Käsitellään johtokunnan ja jäsenten esittämät muut
asiat.

Tällä kertaa johtokunta esittää sääntöihin muutosta patentti- ja
rekisterihallitukselta saadun korjauskehoituksen pohjalta.

Sääntöjen 6 § loppu
”Kutsu kerhon kokouksiin toimitetaan jäsenille seuran virallisia
tiedotuskanavia käyttäen vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Seuran viralliset tiedotuskanavat hyväksyy seuran yleiskokous.”

Esitetään muutettavaksi muotoon
”Kutsu kerhon kokouksiin toimitetaan jäsenille, heidän kerholle
toimittamiinsa sähköpostiosoitteisiin, vähintään kaksi (2) viikkoa ennen
kokousta.”

Edellämainittu sääntömuutos ei siis edelleenkään estä käyttämästä lisäksi
muita tarpeelliseksi katsottavia kutsutapoja.

Vesimiehet aarrejahtiin!

Vesimiehet aarrejahtiin!

Päiväys to 3. syyskuuta 2009 20:05:00

Kattilankallan leiriä vietetään 4-6.9. Majoitus on meripelastusseuran vapaakämpässä. Lähtö perjantaina iltapäivällä töiden jälkeen ja paluu sunnuntaina iltapäivästä.

Lisätehtävänä museolta on nostaa pari vuotta sitten löydetyt kolikot.

Päivitys 7.9.2009:
Kolikoiden nosto onnistui suunnitellusti ja kolikot on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan museoon. Kiitokset leirillä mukana olleille!

Laitepaketit

Laitepaketit

Seuran laitepakettien käyttö omassa koulutuskäytössä on loppunut. Suurin osa paketeista myytiin jäsenille avoimella huutokaupalla toukokuussa 2021.

Seura säilytti neljä pulloa sekä muutaman regu/liivi/painovyö -setin. Näitä vuokrataan rajoitetusti jäsenille.

Alla vanhentunut vuokrausohje.

Laitepakettien vuokrausohjeet

Laitepaketteja ei vuokrata, eikä vuokrattua laitepakettia saa antaa käyttöön, muille kuin seuran täysjäsenille.

Laitteita vuokrataan kerrallaan koko viikoksi. Laitteiden vuokrauksesta on sovittava Messin avaimenhaltijoiden kanssa.

Ajankohtaisen vuokrahinnan voi tarkistaa seuran nettisivuilta löytyvästä hinnastosta.

Ennen kuin otat laitteen mukaan Messiltä tarkista, että se on kunnossa ja pullo on täynnä. Laitepaketti on yksi kokonaisuus, johon kuluu samalla numerolla merkitty pullo, liivi ja regusetti. Erinumeroisten laitepakettien osia EI SAA SEKOITTAA keskenään, vaan vikaantuneet osat korvataan varaosista.Vuokrat laskutetaan jälkikäteen varauskirjaan tehtyjen merkintöjen mukaan. Laitepaketista laskutetaan aina täysi vuokra, vaikka vuokraaja tarvitsisi vain osaa paketista.

Laitteiden nouto ja palautus sekä varausmerkinnät

Avaimenhaltija tekee kaikki merkinnät varauskansioon selkeällä käsialalla!

Avaimenhaltija etsii varaajalle sopivan laitepaketin ja lisää varauksen tiedot (kestoaika
pystyjanalla sekä varaajan nimi) laitepaketin kohdalle Varausajat-sivulle. Jos varausaika jatkuu useammalle sivulle, merkitään nimi kertaalleen joka sivulle. Kun annat laitteen varaajalle, tarkista, että mahdolliset viat on korjattu.

Kansiossa on jokaiselle laitteita varaavalle sukeltajalle oma Varaajan yhteystiedot-sivu, minne lisätään varaajan nimi ja yhteystiedot sekä varauksen tiedot (varausaika , laitteen nro sekä muut mahdolliset varusteet!). P1-sarakkeeseen lisätään merkintä (X), jos varaaja on edellisen talven P1-kurssilainen (laitevuokrat puoleen hintaan). Sähköpostiosoite on tärkeä tieto! Mikäli laskua ei voida toimittaa sähköpostilla, tulee paperilaskuun laskutuslisä.

Laitetta palautettaessa merkitään Varaajan yhteystiedot-sivulle ”PALAUTETTU”. Jos laitteessa on havaittu jotakin vikaa, merkitään Varausajat-sivulle ”RIKKI” ja Vikalista-sivulle laitteessa havaitut viat ja puutteet, jottei seuraava varaaja saa viallista laitetta käyttöönsä. Avaimenhaltija myös ilmoittaa vioista seuran kalustovastaavalle: kalustovastaava at seuran toimialue. Mainitse viestissä missä laitteessa oli vikaa ja lyhyesti minkälainen vika (esim. liivin nro 2 täyttöletku vuotaa). Kalustovastaava tai joku muu laitteen korjaaja merkitsee Varausajat-sivulle ”OK” sekä kuittaa nimikirjaimillaan ja päiväyksellä Vikalista-sivulle, kun viat on korjattu.

Pullot palautetaan aina TÄYTETTYINÄ! Avaimenhaltija tarkistaa, että pullo on täytetty (teippi venttiiliin) ja katsoo, että regut sekä liivit ripustetaan kuivumaan omille paikoilleen. Liivin kaikki soljet suljetaan ja kaikki hihnat säädetään pisimpään asentoon, jotta seuraavan varaajan on helppo tarvittaessa sovittaa liiviä.

Laitevuokralasku tulee jälkikäteen sähköpostitse PDF-tiedostona (Adobe Acrobat reader). Laskutus tehdään pääsääntöisesti kerran vuodessa sukelluskauden päätyttyä.

 

Madeleine

- madeleine.jpg

Leirien vesiliikenne hoidetaan PE-ponttoonivene Madeleinella (mallia EV-1). Venettä varten on myös peräkärry, jolla se saadaan reissuille mukaan. Veneeseen on mahdollista asentaa karttaplotteri ja viistokaikuluotain. Plotterissa on Perämeren kartat mutta Norjan kartat eivät ole ajan tasalla. Kyytiin mahtuu muutama sukeltaja kuskeineen.

Kompressorit

Kompressoreita säilytetään kerhotiloissa Toppilassa. Jäsenten pääsy kompressoritiloihin (24h/7vrk) on järjestetty henkilökohtaisilla kulkutunnisteilla.

Seuralla on seitsemän 200/300bar hengitysilmakompressoria:

  1. Bauer Mariner 250 (250 l/min, polttomoottori, automaattisella kosteudenpoistolla ja sammutuksella)
  2. Bauer Mariner (200 l/min, 3-vaihe sähkömoottori)
  3. Bauer Mariner (200l/min, polttomoottori ja 3-vaihe sähkömoottori, ensisijaisesti nitrox ja/tai trimix täyttöihin) Vain GB kortitetuille.
  4. Alkin W32 (250 l/min, 3-vaihe sähkömoottori, kiinteä asennus)
  5. Alkin W31  (90 l/min, 1-vaihe sähkömoottori)
  6. Bauer Junior II (100l/min, polttomoottori)
  7. L&W 190B (190 l/min, polttomoottori)

Kompressorien huolto-ohjeita

Suodatintyypit

  • Bauer P21 suodatin, sähkökompressoreille.
    • Osanumero 057679
    • Täytetään itse.
    • Tarvittavat molecular sieve ja aktiivihiili, sekä huopatulpat tilataan mistä?
      • Ehkä Pressure Point Germany
  • Bauer P21 suodatin CO poistolla, bensiinikompressoreille.
  • Bauer P31 suodatin CO poistolla, bensiinikompressoreille (Mariner 250).
  • Bauer P41 suodatin, (Alkin W32)
    • Täytetään itse.
    • Huopatulpat ja täyttöpussit on tilattu Alkinilta
  • LW 48mm halkaisija / 165mm pitkä. LW 190 B, bensiinikompressori

Suodattimen käyttöajat

Alkin W31 15 h
Alkin W32 60 h
Bauer Junior 2 15 h
Bauer Mariner 200 10 h
Bauer Mariner 250 30 h
LW 190 B 13 h

Huom: Norjan leireillä sähkökompressorin tuntimittari ei pyöri johtuen erilaisesta sähköjärjestelmästä, joten tällöin on käytettävä yksinomaan lokikirjan tietoja. Huomaa että polttomoottorikompressoreiden tuntimittarit näyttävät tuntilukemaa ainoastaa silloin kun moottori on pysähtynyt. Moottorin käydessä näytössä näkyy moottorin kierrosluku.

Suodattimen vaihto

  1. Hae varaston hyllyltä uusi suodatin ja suodatinavain. Valitse sähkömoottorilliseen kopressoriin suodatin Bauer 057679-410 (triplex) ja polttomoottorikompressoriin CO-katalyytillä varustettu suodatin Bauer 059183-410 (triplex + co). Polttomoottorikompressorin suodatin käy myös sähkömoottorilliseen, mutta on kalliimpi.
  2. Päästä kompressorin lohkosta paineet pois. (Suodattimen päällä oleva venttiili ”Operete/Vent” asentoon ”Vent”)
  3. Avaa kompressorin suodatinkansi (suodatin on kompurassa siinä isossa pöntössä, jonka alapäässä on kaksi vedenpoistoventtiiliä).
  4. Suodatin on nyt näkyvissä – vedä suodattimen päässä olevasta lenkistä suodatinpatruuna ulos.
  5. Laita uusi suodatin paikalleen ja työnnä se pohjaan saakka niin että
    suodattimen kärkiosassa oleva o-rengas tiivistää suodattimen ja pöntön
    välisen yhteyden.
  6. Sulje suodatinkansi. Kantta ei tarvitse (eikä saa) vääntää voimalla kiinni.
  7. Käännä suodatinpatruunan venttiili takaisin asentoon ”Operate”
  8. Vie työkalut takaisin paikoilleen ja vanha suodatin varaston hyllylle käytettyjen suodattimien pinoon (mahdollista suodatusaineiden uudelleentäyttöä varten).
  9. Merkitse täyttöpäiväkirjaan että suodatin on vaihdettu ja n. viiden sivun päähän
    huomautus että seuraava suodattimen vaihto alkaa lähestyä.

KOMPRESSORIN KÄYTTÖOHJE

Ellet ole varma taidoistasi, kysy ensin.
Jos täytön aikana alkaa epäilyttää,
 sammuta kompressori, sulje pullo ja kysy apua.
Kompressoria ei saa jättää yksin täytön aikana.
Älä väännä venttiilejä voimalla kiinni
etteivät tiivistepinnat vaurioidu.

1. TARKISTA KOMPRESSORIN TOIMINTAKUNTO

– Öljymäärä kompressorilohkon mittatikusta.
– Polttomoottorikompressoreissa tarkista öljymäärä moottorin mittatikusta.
– Suodattimen jäljellä olevat käyttötunnit ( täyttöpäiväkirjasta ja kompressorin
tuntimittarista).  Suodattimien vaihtovälit: Vanhat Marinerit: 8h, Oceanus: 12h,
Junior II:16h, Mariner 250: 30h.
– Vedenerottimen ja suodattimen venttiilit (että ovat kiinni – älä väännä liian
tiukkaan).
–  200bar/300bar venttiilin asento. 300Bar on venttiili täysin kiinni. 200Bar
on kierros tai enemmän auki, älä kuitenkaan käännä täysin aukiasentoon.

2. TARKISTA PULLOJEN LAILLISUUS (katsastusleima)

 -Leima on nykyisin voimassa 10 vuotta.

3. KIINNITÄ TÄYTTÖLETKU PULLOON (MUISTA ”SUHAUTUS”) JA AVAA LETKUN HANA

4. KÄYNNISTÄ KOMPRESSORI

5. KUN VAROVENTTIILI AVAUTUU, AVAA PULLON VENTTIILI

– Avautumispaine 200bar asennossa n.230bar, 300bar asennossa n. 340Bar. 

6. TYHJENNÄ VEDENEROTIN 5-10 min VÄLEIN

7. TÄYTÄ ODOTELLESSA TÄYTTÖPÄIVÄKIRJA

   – Polttomoottorikompressorien tuntimittarin lukema kirjataan vasta kun kompressori on sammutettu. Moottorin ollessa käynnissä mittari näyttää kierrosnopeutta – ei tuntimäärää.

8. KUN PULLO ON TÄYNNÄ, SAMMUTA KOMPRESSORI

9. SULJE PULLON VENTTIILI

 10. SULJE LETKUN HANA JA IRROITA LETKU

11. LASKE VAROVASTI LETKUN PAINE ALLE 50BAR

   – Paine pitää laskea varovasti, koska nopea kaasuvirtaus kuljettaa vettä vedenerottimesta suodattimeen ja suodatusteho menetetään.

12. LASKE KONDENSSIVESI JA PAINEET ULOS VEDENEROTTIMESTA SEKÄ SUODATTIMEN KAHDESTA VENTTIILISTÄ. KÄÄNNÄ LOPUKSI VENTTIILIT KIINNI.

13. KÄÄNNÄ 200BAR/300BAR VENTTIILI 200BAR ASENTOON

–  1-2 kierrosta riittää. Älä käännä venttiiliä täysin aukiasentoon, ettei venttiili jumiudu.

Victoria

Victoria ja p/v Kiviniemi

Seuramme sukellustukialus on noin kaksitoista metriä pitkä ja noin 8 tonnia painava teräsvene Victoria, jolla tehdään retkiä merelle. Suosittu sukelluskohde on esimerkiksi höyrylaiva Telman hylky. Victorian vesillelaskuun, keväthuoltoon, operointiin ja kaikkeen pieneen säätämiseen tarvitaan henkilöitä avuksi. Kyseessä on isohko teräsvene, joka ei yhden hengen voimin tule joka kevät kuntoon.

Vene on varustettu viistokaikuluotaimella, karttaplotterilla, Meri-VHF -radiovarustuksella sekä muulla muulla merenkulkuvarustuksella Oulun edustan avovesikauden ympärivuorokautista sukelluskohteille kulkemista ajatellen.

Seuran veneiden historiaa ja nimihistoriaa

Oulun Urheilusukeltajat ry:n (ent. Oulun Vesimiehet ry) ensimmäinen tukialus oli Saara. Saara vaihtui paremmin sukelluskäyttöön soveltuvaan Victoriaan vuonna 1985.

Victoria

Victoria (O-909) on ostettu seuralle 60 000 markan hintaan. Alus on Kellon Teräsvene ky:n ensimmäinen tuotos. Myöhemmin sama valmistaja on rakentanut ja operoinut mm. Oulun Torinrannassa tutuksi tullutta Alexandraa.

Victoriaan on tehty useita suurhehkoja remontteja. Esimerkiksi moottori on vaihdettu, sähköjärjestelmä on uusittu kokonaan vuosituhannen vaihteessa ja runko on hiekkapuhallettu ja kokonaan uudelleenmaalattu ainakin vuonna 2000. Peräsinkoneisto on uusittu hydraulisesti ohjattavaksi vuonna 1992 ja peräsimen uudempi remontti tehtiin kesällä 2021. Pienempiä korjauksia ja parannuksia ”Vickyyn” tehdään jatkuvasti.

Buster

Seuran alumiininen Buster oli käytössä ainakin vielä vuonna 2001. Buster oli hankittu ennen vuotta 1997, todennäköisesti jo ennen vuotta 1995. Busterin perämoottori kävi kivillä Kattilankallan itäpuolella 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin seuran veneiden käyttö- ja päällikkyysvaatimukset ei ollut vielä tämän päivän tasolla

Punainen Paroni

Käytössämme oli muutaman vuoden ajan punainen RIB vene ”Vicmore” vuodesta 1998 alkaen. Tämä myytiin perämoottoreineen hävitettävksi vuosien 2002-2003 paikkeilla.

Norskiamme

Vuonna 2003 seuralle hankittiin hetkeksi pieni norjalainen AL-320 vene. Se oli auttamattoman pieni. ”Norskiamme” -lempinimen saaneesta veneestä luovuttiin aika pian.

Madeleine (O-10369)

Koska seuralla oli jo Ruotsin kruununprinsessan nimeä kantava vene – Victoria – uutta nopeampaa venettä hankittaessa vuonna 2005 EV-1 -mallisen veneen nimeksi valittiin Ruotsin toisen prinsessan nimi, Madeleine. Tuttavallisemmin ”Madde”.

Madeleine on 4.5m pitkä ja 2.05m leveä kuudelle hengelle rekisteröity avovene. Madde on Erkki Vauhkosen rakentama ponttooneilla varustettu alus, jonka pohjan profiilia on myöhemmin korjattu ja parannettu. Alus kulkee Yamaha 40 YETOL -perämoottorilla noin 20 solmun nopeutta.

Victorian keväthuolto, vesille lasku ja katsastus

  • Tarkista vesillelaskuohjeet
  • Pohjaproput paikoilleen
  • Moottorin vesipumpun kasaus, jäähdytysletkujen klemmareiden kiristys
  • Akut paikoilleen (täyteen ladattuina).
  • Vessa paikoilleen, huuhteluvesi lisättävä ja kemikaali
  • Potkuriakselin rasvaus
  • Pakosarjan vedentyhjennystuplan sulkeminen
  • Jäähdytysnesteiden tarkistus ja tarvittaessa lisäys
  • Sähköisten laitteiden toiminnan tarkistus (korjauksia tarpeen mukaan)
  • Turvallisuusvälineiden tarkastus (sammuttimet, raketit, kelluntavälineet, jne. katsastusvaatimusten mukaisesti)
  • Palovaroittimen pariston vaihto ja toiminnan tarkistus
  • Palosammutinten katsastus
  • Öljyn vaihto (ei joka vuosi, tarkista logikirjasta milloin viimeksi vaihdettu, merkitse vaihto logikirjaan)  MOBIL DELVAC 10W-30 tai 1330 SAE 30 mineraaliöljy. Ei synteettisiä moniasteöljyjä – mm. läpipuhallus lisääntyy.
  • Öljyn suodattimen vaihto (ei joka vuosi, tarkista logikirjasta milloin viimeksi vaihdettu, merkitse vaihto logikirjaan)
  • Ilmansuodattimen tarkistus ja vaihto tarvittaessa
  • Vaihteistoöjyn määrän tarkistus, vaihto jos öljyn väri on vaihtunut läpikuultavan puntertavasta ruskeaksi.
  • Katsastus

Victorian syyshuolto ja telakointi

  • Pese pohja painepesurilla noston yhteydessä
  • Vesi pois pakosarjan jäähdytysjärjestelmästä
  • Irroita letkuja vaihteiston ja moottoriöljyn putkijäähduttimistä, että vesi tulee pois. Muuten putkijäähdyttimien kovakumiset päädyt halkeaa! (löytyy varaosana veneliikkeestä)
  • Vesipumpun siipipyörän irroitus
  • Tarkista jäähdytysnesteen pakkaskesto
  • Pohjaproput irti
  • Akut irti ja niiden palautus.
  • Vessan tyhjennys ja lämpimään vienti

Victorian kipparivaatimukset

  1. Riittävät navigointitaidot
  2. Riittävä Victorian käsittelytaito
  3. Victorian järjestelmien tuntemus ja häiriötilanteista selviäminen
  4. Merellä sijaitsevien sukelluskohteiden ja reittien tuntemus
  5. Meri-VHF, SRC-tutkinto suosituksena
  6. Riittävä innostus ja kiinnostus
  7. Riittävä vastuuntunto (Kippari on vastuussa veneestä ja mukana olevista ihmisistä)
  8. Vanhemman kipparin suositus hallitukselle
  9. Seuran luottamus = hallituksen hyväksyntä
  • Kolmeen ensimmäiseen kohtaan pystytään antamaan apuja koulutuksen (seuran puitteissa) avulla.
  • Kohdat 4,6 osoitetaan olemalla kiinnostunut, toimimalla ruorimiehenä.
  • 5. kannustetaan hankkimaan itse. (Ulkopuolinen kurssi taitaa olla tarpeen)
  • Ja loput hoituukin itsestään (ehkä)

Kipparikoulutus

  • Veneen tuntemus
    • Moottori
    • Varusteet
    • Turvallisuusvälineet
  • Köysien käsittely
    • Solmut
    • Veneen kiinnitys
    • Köyden heittäminen
  • Laiturista lähtö
  • Laituriin tulo
  • Poijuun kiinnittyminen
  • Ankkurointi
  • Navigointi
    • Merimerkit
    • Väistämissäännöt
    • Paikannus
    • GPS:n käyttö
  • Reitit sukelluskohteille, takaisin ja varasatamaan
  • Pimeässä liikkuminen
  • Meri-VHF

Tarkistuslistat

  • Victorialla on tarkistuslistat liikennöinnin eri vaiheisiin. Tarkistuslistoja tulee noudattaa.

Sukelluskohteet

Sukelluskohteet

Alta löytyy muutamia Oulun ympäristön tavallisimpia sukelluskohteita. Näiden lisäksi Vesimiehiä tavataan varsin usein myös muilta sukelluskohteilta ympäri Suomea, Norjaa ja trooppisia vesiä. Tarkista leiriaikataulut tapahtumakalenterista.

Oulun lähialueilla

Hiukan etäämpänä

Muualla Suomessa

Muutamia Norjan kohteita

Hylkyjä: http://www.vrakdykking.com/

Löydöt

Pohjanlahden rannikon vedenalaislöytöjä koskevia asioita hoitaa Maija Matikka museoviraston meriarkeologian yksikössä:

Maija Matikka
Museovirasto / National Board of Antiquities Meriarkeologian
yksikkö / Maritime Archaeology Unit Hylkysaari 00570 Helsinki
Puh. / Tel. 358 (0)9 40509056 maija.matikka (at) nba.fi